Sosetehtaan oheistuote: Samettinen porkkana-bataatti-linssikeitto

Sosetehtaalla on valmistettu tänään pikkumiehelle maistatettavaksi porkkana- ja bataattisoseita. Samoista pääraaka-aineista jalostui vaivattomasti myös herkullinen porkkana-bataatti-linssikeitto aikuiseen makuun. Tässä täydellinen ja maittava arkiruoka!

Samettinen porkkana-bataatti-linssikeitto

4 annosta
250 g porkkanaa
250 g bataattia
1 dl punaisia linssejä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl rypsiöljyä
pala tuoretta inkivääriä (oman maun mukaan)
1 kasvisliemikuutio
n. 6 dl vettä
1 tlk kookosmaitoa

• Kuulota pilkotut porkkana-, bataatti- ja sipulipalat öljyssä. Raasta joukkoon inkivääri.
• Lisää joukkoon vesi, kasvisliemikuutio sekä hyvin huuhdellut linssit. Keitä kunnes porkkanat ja bataatit ovat pehminneet, n. 10-15 min.
• Lisää kookosmaito. Soseuta ja tarkista koostumus. Jos keitto on liian paksua lisää vettä. 

Tarjoile tuoreiden yrttien ja rypsiöljylurauksen kanssa. Kuvan annokseen valmistin rypsiöljystä, sitruunasta ja persilijasta maukkaan yrttiöljyn. Myös raejuusto toimii keiton höysteenä ja lisää ruokaisuutta.

Linssit ja bataatti taittavat mukavasti porkkanan makeutta, mutta keiton voi hyvin kiehauttaa myös pelkistä porkkanoista (tai bataatista) ilman linssejäkin.

Ihana avocado!

Pakastetut maistelusoseet ovat yllättäen päässeet hupenemaan ja naperoisen lounasaika on käsillä... Mistä taikoa nopeasti jotain terveellistä makusteltavaa?

Avocado pelastaa! Kypsä avocado muuntautuu haarukalla muhentamalla naperoisen suuhun sopivaksi pehmeäksi mössöksi. Tässäpä mitä mainioin pikaruoka! Ja hyvältä maistui!

Avocado on hyvä lisä vauvan maistelumenuihin, sillä se sisältää kasvikseksi paljon energiaa, hyvälaatuista rasvaa ja runsaasti vitamiineja. Avocado onkin terveyspommi, jonka sisältämä folaatti ja kertatyydyttymättömät rasvat ovat hyväksi sydämelle ja solutuotannolle. E-vitamiini puolestaan vaikuttaa posittivisesti mm. ihoon ja lihaksistoon.

PS. Tiedäthän, että ylimääräinen avocadonpuolikas säilyy jääkaapissa tummumatta, kun jätät kiven poistamatta ja kääräiset palan tuorekelmuun. Näppärää vai mitä?

PPS. Löytyikö kaupasta vain raakoja avocadoja? Avokadon kypsymistä voi nopeuttaa sujauttamalla sen muovipussiin banaanin kanssa ja säilyttämällä huoneenlämmössä. Syöntikypsyys saavutetaan yleensä päivässä tai parissa lähtötilanteesta riippuen.   

Höyryttämällä supersoseita?

Höyrytys säilyttää hyvin ravintoaineet. Kun kiinteitä aloittelevan naperoisen annoskoot ovat vielä varsin pieniä, näin saan tarjottua hänelle mahdollisimman ravintorikasta apetta -  supersoseita ;)

Höyrykypsennys säilyttää ruoan ravintoaineet paremmin kuin vedessä keittäminen. Myös maku ja väri sekä ruoan rakenne pysyvät houkuttelevina. Höyrytetyt perunat, porkkanat ja parsakaali näyttivätkin herkullisen värikkäiltä ja maut olivat aromikkaita - maistuivat siis myös meille aikuisille!

Ennakko-odotuksistani huolimatta höyrytys osoittautui helpoksi ja vaivattomaksi kokkaustavaksi. Eikä se loppujen lopuksi vie aikaakaan juurikaan keittämistä kauempaa. Höyrytysritilä on näppärä apuväline. Sen avulla höyrytys onnistuu tavallisessa kattilassa, eikä erillistä höyrykattilaa tarvita. Itselläni käytössä on silikoninen versio, joka säästää ihanasti säilytystilaa. Siitä en luovu!

Liedellä höyrystyy paraikaa uusi satsi parsakaalia - kohta surautellaan soseeksi ja sitten taas maistellaan! Maiskis!

Vinkki kaikille sosesuille

Naperoinen pääsi maistelemaan ensimmäiset soselusikallisensa. Lähdimme liikkeelle perinteiseen malliin perunalla. Ja odotetusti sitähän sitten olikin ympäri koko naamaa... ja päätä... ja vaatteita... ja sitteriä... ja syöttäjää...

Naperoisen iho on vähän herkkis - soserippeet ja kuola saavat suunympäryksen punoittamaan, pahimmillaan rohtumaan. Allergialääkäri vinkkasikin taannoin rasvaamaan suunympäryksen perusvoiteella ennen ruokailua.

Näin kuulemma ehkäisee ihon ärtymisen ja punoitukset sekä edellisten aiheuttamat turhat allergiaepäilyt. Lääkärin mukaan allergia ruoka-aineelle voi puhjeta myös ihoaltistuksen kautta eli rasvaamalla nassua ennen syöttöä ennaltaehkäisee samalla myös tätä riskiä.

Meillä siis rasvaillaan ja vasta sitten maistellaan :)

Lisää kalaa!

Kuva lainattu: xpress.fi

Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä 2-3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen ja rasvaisia kaloja suosien. Teoriassa siis hyvinkin helppo tapa turvata välttämättömien rasvahppojen sekä D-vitamiinin saanti. (Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014, 22)

Mutta käytäntö onkin ainakin meillä toinen. Parhaimmillaan kalaa tulee syötyä noin kerran viikossa ja silloinkin yleensä sitä samaa iänikuista uunilohta. Ravintolassa valitsen yleensä kalaa, mutta tällä hetkellä käytikerrat ovat sen verran harvat, ettei tämä tapa riitä nostamaan kalan syöntimäärää suositusten tasolle. Jostain syystä kala tuntuu vaivalloiselta ja vieraalta valmistaa, eikä oma luottoreseptivalikoima kata kuin muutaman kalaruoan - nekin taitavat kaikki olla lohesta.

Näin imetysaikana kalan syönti lisää pitkäketjuisten tyydyttymättömien rasvahappojen määrää rintamaidossa. Niiden katsotaan olevan lapsen kasvulle keskeisiä rakennusaineita ja tärkeitä eriyisesti aivojen kehitykselle. (Hasunen ym. 2004, 86)

On siis syytä skarpata! Haastaan itseni ja teidät lukijat tavoittelemaan minimissään kahta kala-ateriaa viikossa ja vakiinnuttamaan kalan osaksi perheen arkiruokailuja. Nyt siis "kalastamaan" nopeita ja helppoja koko perheen arkiruokailuun sopivia kalareseptejä. Tilauksessa siis jotain muuta kuin uunilohta :)

Mikä on oma kalaruokabravuurisi arkeen?


Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Helsinki 2004. 254 s. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf Ladattu: 27.3.2015