Aikamoinen ihmeaine tuo äidinmaito. Viiden kuukauden imetyskokemuksen jäljiltä vieläkin ällistyttää, miten tuollainen potra ja jäntevä poika on kasvanut pelkästään oman kehon tuottaman rintamaidon voimin!
On mielenkiintoista, että imettävän äidin omat mahdollisuudet vaikuttaa äidinmaidon ravitsemukselliseen laatuun ovat rajalliset. Yleisesti ravitsemustieteen kirjallisuudessa esitetään, että äiti voi omien ruokavalintojensa kautta vaikuttaa lähinnä äidinmaidon rasvahappokoostumukseen sekä vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) määrään.
Äidin ruokavalion rasvahappokoostumus heijastuu jo muutamassa tunnissa rintamaitoon. Kun äiti käyttää runsaasti pehmeää rasvaa ja saa ravinnostaan välttämättömiä rasvahappoja, niitä on runsaasti myös rintamaidossa. (Hasunen ym. 2004, 85-86)
On myös näyttöä siitä, että jo ennen raskautta ja sen aikana muodostuneet rasvavarastot säätelevät osaltaan rintamaidon rasvahappokoostumusta (Hornstra, 2000). Välttämättömien rasvahappojen saannin varmistaminen olisi huomioitava siis jo raskausaikana – optimaalisesti jopa jo raskautta suunniteltaessa.
Imetysaikana hyvästä rasvan laadusta on siis huolehdittava päivittäin. Tämä onnistuu helposti esimerkiksi käyttämällä päivittäin margariinia leivällä, öljyä ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa, syömällä kalaa 2-3 kertaa viikossa. Hyviä rasvoja saa helposti lisättyä ruokavalioon myös herkuttelemalla pähkinöillä ja manteleilla.
Hornstra G. Essential fatty acids in mothers and their neonates. American Journal of Clinical Nutrition 2000;71(suppl):1262S-9S. https://animalnecessity.com/doc/research/Omega-3/Omega-and-Prenatal.pdf Haettu 23.11.2014
On mielenkiintoista, että imettävän äidin omat mahdollisuudet vaikuttaa äidinmaidon ravitsemukselliseen laatuun ovat rajalliset. Yleisesti ravitsemustieteen kirjallisuudessa esitetään, että äiti voi omien ruokavalintojensa kautta vaikuttaa lähinnä äidinmaidon rasvahappokoostumukseen sekä vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) määrään.
Äidin ruokavalion rasvahappokoostumus heijastuu jo muutamassa tunnissa rintamaitoon. Kun äiti käyttää runsaasti pehmeää rasvaa ja saa ravinnostaan välttämättömiä rasvahappoja, niitä on runsaasti myös rintamaidossa. (Hasunen ym. 2004, 85-86)
On myös näyttöä siitä, että jo ennen raskautta ja sen aikana muodostuneet rasvavarastot säätelevät osaltaan rintamaidon rasvahappokoostumusta (Hornstra, 2000). Välttämättömien rasvahappojen saannin varmistaminen olisi huomioitava siis jo raskausaikana – optimaalisesti jopa jo raskautta suunniteltaessa.
Imetysaikana hyvästä rasvan laadusta on siis huolehdittava päivittäin. Tämä onnistuu helposti esimerkiksi käyttämällä päivittäin margariinia leivällä, öljyä ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa, syömällä kalaa 2-3 kertaa viikossa. Hyviä rasvoja saa helposti lisättyä ruokavalioon myös herkuttelemalla pähkinöillä ja manteleilla.
 |
| Kuva lainattu: Kai Sinervo / HS |
Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien
ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Helsinki 2004. 254 s. Sosiaali- ja
terveysministeriön julkaisuja 2004:11
Hornstra G. Essential fatty acids in mothers and their neonates. American Journal of Clinical Nutrition 2000;71(suppl):1262S-9S. https://animalnecessity.com/doc/research/Omega-3/Omega-and-Prenatal.pdf Haettu 23.11.2014
Post Comment
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!